Heposeni

Hevoskärpäsen pureman lienen saanut jo syntymälahjana. Minua vuosia kiduttaneen haaveen omasta hevosesta toteutin ostamalla itselleni 30-vuotissynttärilahjaksi ikioman kopukan. Pidin aina itsestäänselvyytenä, että jos minulla joskus on oma hevonen, se on suomenhevonen. Vaan toisin kävi: eräänä kesäpäivänä kohdalle osui 1-vuotias arabivarsa, joka vei sydämeni ensitapaamisella. Nyt tuo tammukka, joka siis on vuosimallia -83, saa viettää joutilaita eläkepäiviä 10 v nuoremman varsansa kanssa.

Silkki-tammukkani on punarautias, läsipäinen ja nilkkasukin varustettu äärettömän kiltti hevonen. Milkkis eli Varse, myös Pieneksi Hevoseksi kutsuttu, on risteytysponi (s. -93), jonka emä on siis arabi ja isä B-lohkon Welsh-poni Laeryds Benson.

Nykyisin heposteni tärkein tehtävä on tuottaa maanmainiota turvekuivitettua hevonherkkua lannoitteeksi. Silkki on eläkkeellä ikänsä puolesta ja se joutuu "töihin" vain kun pojanpoikani haluaa ratsastaa. Milkkis on sairaseläkkeellä, koska se on sairastanut muutamankin kaviokuumeen, eikä siitä ole enää varsinaisesti käyttöhevoseksi kavioittensa takia. Joutenoloa kaviot eivät onneksi kuitenkaan haittaa.